Sanaa päivääsi kirjoituksia

    Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

    12.sunnuntai helluntaista

    Jumalan sana neuvoo meitä arvioimaan itseämme ja elämäntapaamme. Oikea itsensä tunteminen näkyy nöyryytenä ottaa vastaan armo yksin Jumalan lahjana. Itseriittoisuus vääristää ihmisen todellisuudentajun. Hän kuvittelee pystyvänsä täyttämään Jumalan tahdon omin neuvoin. (Kirkkokäsikirja)

    Matt.21:28-32: ”Mutta miltä teistä näyttää? Eräällä miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: Poikani, mene sinä tekemään työtä viinitarhaani. Hän vastasi ja sanoi: En tahdo; mutta jälestäpäin hän katui ja meni. Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: Minä menen, Herra; mutta ei mennytkään. Kumpi näistä kahdesta teki Isänsä tahdon?” He sanoivat: ”Ensimmäinen”. Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: Publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. Sillä Johannes tuli teidän luoksenne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette sittenkään katuneet, niin että olisitte häntä uskoneet.”

    Kristus kysyy tässä papeilta: ”Kumpi näistä kahdesta teki Isänsä tahdon?” Lopulta se poika, joka ensin oli kieltäytynyt, mutta sitten katunut ja totellut Isäänsä, oli Isän tahdon tehnyt. Jeesus osoittaa, että ylipapit eivät näin tee, eivätkä toteuta Taivaallisen Isän tahtoa, vaan syntiset. Mikä on Jumalan tahto? Martti Luther kirjoittaa Vähä-Katekismuksessa, Isä Meidän -rukouksen kolmannen rukouksen kohdalla: ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” Mitä se on? Jumalan hyvä armollinen tahto tapahtuu kyllä ilman meidän rukoustamme; mutta me anomme tässä rukouksessa, että se tapahtuisi meidänkin tykönämme. Kuinka tämä tapahtuu? Kun Jumala tekee tyhjäksi ja estää kaikki pahat neuvot ja hankkeet, kuten perkeleen, maailman ja oman lihamme tahdon, jotka eivät meidän salli pyhittää Jumalan nimeä eivätkä hänen valtakuntansa tulla meidän tykömme. Hän myös vahvistaa ja varjelee meitä pysymään lujina hänen sanassaan ja uskossa aina elämämme loppuun asti. Tämä on hänen armollinen, hyvä tahtonsa. Isän tahto on, että me syntimme tuntien kadumme niitä ja käännymme hänen puoleensa, hänen armoonsa Jeesuksessa Kristuksessa turvaten.

    11.sunnnuntai helluntaista

    Tämä sunnuntai on lähellä juutalaisten perimätiedon mukaista Jerusalemin temppelin hävityspäivää (Av-kuun 9.päivä). Tähän tapahtumaan viittaa päivän perinteinen evankeliumi. Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Etsikkoaikaan pätee sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne.” (Hepr.3:15)

    Luuk.4:23-30: Niin hän sanoi heille: ”Kaiketi aiotte sanoa minulle tämän sananlaskun: Lääkäri, paranna itsesi; tee täälläkin, kotikaupungissasi, niitä suuria tekoja, joita olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa”. Ja hän sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ei kukaan profeetta ole suosittu kotikaupungissaan. Minä sanon teille totuudessa: Monta leskeä oli Elian aikana Israelissa, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin että suuri nälkä tuli koko maahan, eikä Eliaa lähetetty kenenkään heidän luoksensa, vaan ainoastaan leskivaimon luo Siidoninmaan Sareptaan. Ja monta pitaalista miestä oli Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä kukaan heistä tullut puhdistetuksi, vaan ainoastaan Naiman, syyrialainen.” Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagoogassa, tulivat kiukkua täyteen ja nousivat ja ajoivat hänet sen vuoren jyrkänteelle, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas. Mutta hän lähti pois käyden heidän keskitsensä.

    Osoitettuaan Nasaretin synagoogassa, että hän on Jesajan kirjassa luvattu pelastaja, messias, jonka päällä lepää Herra Henki, Jeesus jatkaa saarnaansa ja julistaa tässä epäilijöille, että he eivät saa antaa Jeesuksen vaatimattoman taustan hämätä itseään, vaan uskoa hänen sanansa. Todellakin hänessä on täyttynyt se sana, jonka hän ”saarnatekstikseen” luki: Herran Henki on minun päälläni, sentähden, että hän on minut voidellut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut parantamaan särjettyjä sydämiä, saarnaamaan vangeille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta. Tämän hän luki Jesajan kirjan luvusta 61, jakeista 1 ja 2. Tänään on aiheena etsikkoajat. Meidän elämässämme tulee aikoja, jolloin olemme avuttomat, heikot, eksyksissä, hengellisen erämaan ja kuivuuden keskellä. Mutta Jumala haluaa meitä lähestyä Kristuksessa, tulla luoksemme Pyhän Hengen ja sanansa kautta, sekä kutsua evankeliumillaan luokseen, tarjoten pelastusta, lahjojaan ja siunaustaan. Jokainen meistä on syntiinlankeemuksen tähden täysin pois Herran luota kääntynyt, hänestä eksynyt, kuoleman ja hädän keskellä, synnin sokaisema ja vanki. Me emme voi itseämme auttaa, eikä kukaan meistä etsi Jumalaa tai hänen apuaan. Room.3:9-12: Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.”

    Tähän Kristus julistaa evankeliumia, Jesajan kirjan luvun 61 sanojen täyttymystä. Hän on Jumalan lähettämä messias, Kristus, vapahtaja, joka on tullut etsimään kadotettuja evankeliumin sanaa julistamalla. Hän saarnasi tuolloin Nasaretin synagoogassa, ja yhtä todellisesti saarnaa meidän keskellämme sanaansa tänäänkin, tarjoten Jumalan siunausta ja lupausten täyttymistä sinulle. Hän on tullut parantamaan meidän synnistä spitalisen, kuolleen sydämemme eläväksi tekevällä sanallaan, antaen uskon, samalla tavoin kuin profeetta Elisan kautta Jumalan sana paransi spitalisen Naimanin tämän peseytyessä Jordanissa kolmesti. Ja samalla tavalla kuin profeetta Elian kautta tuli siunaus köyhän siidonilaisen lesken luo, on Kristuksessa tullut siunaus ja Jumalan suuri lahja armosta meille, jotka olemme itsessämme köyhät. Hän on kalliilla verellään lunastanut ostanut meidät vapaiksi synnin ja kuoleman alta. Tässä on meidän rikkautemme. 2.Kor.8:9: Sillä te tunnette meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armon, että hän, vaikka oli rikas, tuli teidän tähtenne köyhäksi, että te hänen köyhyydestään rikastuisitte.

    9. sunnuntai helluntaista

    Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen. (Kirkkokäsikirja)

    Matt.7:13-14: Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja se tie leveä, joka vie kadotukseen, ja monta on niitä, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja se tie on kapea, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

    Tässä on meillä Herran Jeesuksen opetus siitä, että taivaaseen ja ikuiseen elämään on vaikea päästä. Itse asiassa se on mahdotonta meille syntisille ihmisille. Kun rikas nuorukainen tuli Jeesuksen luo, hän opetti, että helpompi on kamelin käydä neulansilmästä läpi kuin sen, joka luottaa rikkauteensa, päästä sisälle taivaan valtakuntaan. Tähän joutuivat opetuslapset kysymään: ”Kuka sitten voi pelastua”. Heille Jeesus vastaa: ”Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalan edessä on kaikki mahdollista.” (Matt.19:25-26). Tässä puhutaan samasta asiasta: pelastumisesta ja taivasten valtakuntaan pääsemisestä. Meistä jokainen kulkee tiellä tämän elämän ajan ja astuu kerran portista, mutta kumpaa tietä kuljemme: kadotuksen vai pelastuksen tietä? Kummasta portista kerran astumme: kadotuksen vai taivaan?

    Jeesus ei tässä kohtaa eikä missään muuallakaan opeta mitään uutuuksia tai salaperäistä toista tietä pelastukseen. Koko Raamattu on Jumalan sanaa, ja se kertoo selvästi, mitä nämä Jeesuksen kertomat tiet ja portit ovat. Kadotukseen vievä leveä tie ja avara portti on meidän omien tekojemme tie, oman hurskautemme tie ja synnin tie. Sen takia sitä kutsutaan leveäksi tieksi, sillä sitä pitkin kävelevät kaikki ihmiset. Jokainen meistä on syntinen, sillä Aadamin lankeemuksen tähden jokainen meistä on syntisenä syntynyt ja päivittäin tekee syntiä. Jokaisen ihmisen kohdalla on totta, mitä Paavali kirjoittaa psalmeja lainaten: Room.3:10-17: ”Ei kukaan ole vanhurskas, ei yksikään, ei ole yhtään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet harhaan, kerrassaan kelvottomiksi tulleet; ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellään he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla; heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta. Heidän jalkansa ovat nopeat verta vuodattamaan, hävitystä ja kurjuutta on heidän teillään, ja rauhan tietä he eivät tunne.” Syntisyytemme takia päivittäin rikomme Jumalaa vastaan ja kuljemme synnin ja kuoleman tietä. Koska emme synnin takia tunne Jumalaa, emme myös tunne rauhan tietä, joka on pelastuksen tie. Tämän rauhan on Jeesus tuonut Jumalan edessä, ja se on syntien sovitus. Avara portti on lain kirouksen, tuonelan ja iankaikkisen kuoleman portti. Siitä kuuluisi astua jokaisen, joka on syntiä tehnyt.

    Tuonelan portit eivät kuitenkaan voi mitään sille, joka Pietarin tavoin uskoo Jeesukseen Kristuksenaan, pelastajanaan, Elävän Jumalan Poikana, joka on sovittanut jokaisen synnit. Matt.16:18. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Synnin takia kadotuksen tiestä on tullut avara, ja pelastuksen tiestä kapeaakin kapeampi. Jeesus itse selittää tämän vertauksessaan Luuk.13:23-30: Ja joku kysyi häneltä: "Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat?" Niin hän sanoi heille: "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi. Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: 'Herra, avaa meille', vastaa hän ja sanoo teille: 'En minä tunne teitä enkä tiedä, mistä te olette'. Silloin te rupeatte sanomaan: 'Mehän söimme ja joimme sinun seurassasi, ja meidän kaduillamme sinä opetit'. Mutta hän on lausuva: 'Minä sanon teille: en tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät.' Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos. Ja tulijoita saapuu idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja etelästä, ja he aterioitsevat Jumalan valtakunnassa. Ja katso, on viimeisiä, jotka tulevat ensimmäisiksi, ja on ensimmäisiä, jotka tulevat viimeisiksi."

    Alakategoriat