Sanaa päivääsi kirjoituksia

raamatun pikkukuvaRunsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

2. sunnuntai pääsiäisestä

Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps.33:5). Jeesus on hyvä paimen, joka  pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. (Kirkkokäsikirja)

Joh.21:15-19: Kun he olivat aterioineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: "Simon, Joonan poika, rakastatko minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Kyllä, Herra; sinä tiedät, että pidän sinua rakkaana". Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani". Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Kyllä, Herra; sinä tiedät, että pidän sinua rakkaana". Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani". Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Johanneksen poika, pidätkö minua rakkaana?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Pidätkö minua rakkaana?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että pidän sinua rakkaana". Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja menit mihin tahdoit, mutta kun vanhenet, ojennat kätesi ja toinen vyöttää sinut ja vie sinut, mihin et tahdo." Mutta sen hän sanoi osoittaen minkälaisella kuolemalla Pietari oli kunnioittava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle: "Seuraa minua".

Kristus on meidän hyvä paimenemme, joka hoitaa sanallaan meitä lohduttaen, siunaten ja antaen syntejä anteeksi. Kun hän on meidän kanssamme, ei meiltä puutu mitään lohdutusta tai siunausta, kanssamme on Jumalan hyvyys ja armo. Hän kutsuu meitä, lampaitaan paimenen äänellä, verensä evankeliumilla ja syntien sovituksen sanalla sanoen: ”Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.” (Joh.10:11) Ennen kaikkea hän haluaa lahjoittaa jokaiselle syntiselle rauhan ja lohdun omaantuntoon. Hän on lampaidensa suuri sielunhoitaja. Hän haluaa vapahtaa meidät kaikesta meitä sitovasta synnistä. Tekstissämme onkin nyt nähtävissä kaksi opetusta ripistä eli syntien tunnustamisesta ja anteeksiannon julistuksesta.

1.sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti)

Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2: 2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä. Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. (Kirkkokäsikirja)

Joh.21:1-14: Sen jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsilleen Tiberiaan järven rannalla; ja hän ilmestyi näin: Simon Pietari ja Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslapsistaan olivat yhdessä. Simon Pietari sanoi heille: "Minä menen kalaan." He sanoivat hänelle: "Me lähdemme myös sinun kanssasi". Niin he lähtivät ja astuivat venheeseen; mutta eivät sinä yönä saaneet mitään. Ja kun jo oli aamu, seisoi Jeesus rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tienneet, että se oli Jeesus. Niin Jeesus sanoi heille: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" He vastasivat hänelle: "Ei ole". Hän sanoi heille: "Heittäkää verkko oikealle puolelle venettä, niin saatte". He heittivät verkon, mutta eivät jaksaneet vetää sitä ylös kalojen paljouden tähden. Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra". Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, vyötti hän vaippansa ympärilleen, sillä hän oli alasti, ja heittäytyi järveen. Mutta muut opetuslapset tulivat venheellä ja vetivät perässään verkkoa kaloineen, sillä he eivät olleet maasta kauempana kuin noin kahdensadan kyynärän päässä. Kun he astuivat maalle, näkivät he siellä hiilloksen ja kalan pantuna sen päälle, sekä leipää. Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita nyt saitte". Niin Simon Pietari astui venheeseen ja veti maalle verkon, täynnä suuria kaloja, sata viisikymmentä kolme. Ja vaikka niitä oli niin paljon, ei verkko revennyt. Jeesus sanoi heille: "Tulkaa einehtimään". Mutta ei kukaan opetuslapsista uskaltanut kysyä häneltä: "Kuka sinä olet?", koska he tiesivät, että se oli Herra. Niin Jeesus meni ja otti leivän ja antoi heille, ja samoin kalan. Tämä oli jo kolmas kerta, jolloin Jeesus noustuaan kuolleista ilmestyi opetuslapsillensa.

Pääsiäispäivä

Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. (Kirkkokäsikirja)

Joh.20:1-10: Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta. Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet". Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle. Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle. Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä. Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi. Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva. Niin opetuslapset menivät takaisin kotiinsa.

Pääsiäisen aiheena on Kristuksen ylösnouseminen. Tässä on koko kirkon suurin juhla, jonka varaan on uskomme ja syntien anteeksiantamus – koko pelastuksemme laskettu. Jo varhaiskirkon ajoista asti on seurakunta alkanut kokoontua yhteen ylösnousemuksen päivänä kuulemaan Kristuksen sanaa, rukoilemaan ja nauttimaan ehtoollista. Niin kuin Isä Jumala lepäsi luomistyönsä jälkeen seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen lepopäiväksi, lepäsi Jumalan Poika, Kristus lunastustyönsä jälkeen seitsemäntenä päivänä ja pyhitti viikon ensimmäisen päivän, ylösnousemuksen päivän ”Herran päiväksi”. Mekin saamme tänään viettää pyhää pääsiäisjuhlaa vastaanottaen Jumalan sanan ilosanoman, joka julistaa meille: 2.Tim.2:11: Varma on tämä sana; sillä: jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan, saamme myös hänen kanssaan elää. Kristuksen kuolemassa myös me saamme kuolla, ja yhdessä hänen kanssaan nousta kuolleista ja elää. Hän on kuollut ja noussut ylös meidän hyväksemme, meidän tähtemme.

Alakategoriat

vastaavan toimittajan kuva pastori seppo salo
Seurakuntalehden vastaavan toimittajan poimittuja pääkirjoituksia.
Seurakunta - lehti on Seurakuntaliiton ja sen jäsenseurakuntien pääjulkaisu. Se on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1925 alkaen. Lehti tahtoo kaikessa noudattaa ja edistää Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaista uskonoppia lukijoidensa hengelliseksi ravinnoksi ja vahvistukseksi. Se pyrkii myös ilmaisemaan seurakunnallisen elämän eri puolia, tärkeimpänä tehtävänään Jumalan Sanan ja erityisesti armon evankeliumin julistaminen ja opettaminen. Myös uskovien yhteyden vahvistaminen ja tiedotus ovat osa lehden keskeistä tavoitetta.