Sanaa päivääsi kirjoituksia

raamatun pikkukuvaRunsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Pyhän Kolminaisuuden päivä

Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen. (Kirkkokäsikirja)

Joh.15:1–10: ”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Jokaisen minussa olevan oksan, joka ei tuota hedelmää, hän ottaa pois; ja jokaisen, joka tuottaa hedelmää, hän puhdistaa, jotta se tuottaisi enemmän hedelmää. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niin kuin oksa ei voi tuottaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, samoin ette tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat.”

Herramme Jeesuksen Kristuksen omien sanojensa mukaan hän on tosi viinipuu. Meille syntisille ihmisille, itsessämme kuolleille ”oksille” hänen ristinpuunsa on kuin paratiisin Elämän puu, johon uskon kautta Taivaan Isän oksastamina meillä on elämä. Kun meidät liitetään Kristukseen, on meillä syntien anteeksiantamus, täysi armahdus kaikista rikoksistamme, joihin olemme Jumalan edessä syylliset, sekä täysi vanhurskaus ja ikuisen elämän perintö. Tämä on ilman mitään omaa kelpaavuuttamme, ilman mitään lakia, sillä se on armosta, lahja Kristuksen veressä. Usko tähän veriseen sovitustyöhön vaikuttaa meissä myös elävät työt. Ef.2:8-10: Sillä armosta te olette autuutetut uskon kautta; tämä ei ole teistä, se on Jumalan lahja, Ei töistä, ettei kukaan kerskaisi.  Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviin töihin, jotka Jumala on edeltävalmistanut, jotta niissä vaeltaisimme.

Päivän aihe on Pyhä Kolminaisuus ja pyhän otsikko on ”Salattu Jumala.” Jumalan rakkaus ja armotahto on ja pysyy salassa meidän lihallemme ja järjellemme, mutta siksi Jumala onkin sen meille ilmoittanut Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa sekä Pyhän Hengen kautta Jumalan sanassa. Jumalan sana, Pyhän Hengen inspiroima ja erehtymätön totuuden julistus, Raamattu, synnyttää meissä elävän uskon ja aina myös sen elävät hedelmät, eli rakkauden teot Kristuksessa. Tess.2:13. Hengen hedelmiä ei kuitenkaan saa sekoittaa itse viinipuuhun, Jeesukseen Kristukseen, sillä puu on eri kuin sen hedelmät. Joskus meiltä voidaan riistää uskomme hedelmien näkeminen, niin että ne ovat meiltä piilossa, muttei ikinä ristiinnaulittua Kristusta, jonka veri yksin on anteeksiantamus ja lunastus meidän synneistämme. Mitkään teot, uskossakaan suoritetut, eivät vie meitä taivaaseen, vaan ainoastaan ristiinnaulittu Karitsa, jonka saamme jo omistaa ilman mitään kilvoitteluja heti, armosta ja uskon kautta. Itsessämme me olemme syntiset ja saastaiset, kadotuksen alaiset Aadamin lankeemuksen perillisinä, mutta Jumala on viinitarhuri, joka sanansa kautta oksastaa meidät Poikaansa Kristukseen, elävään viinipuuhun. Me turvaamme Golgatan veriarmoon ja tartumme ristiin kuin oksat puuhun. Kristukseen meidät on oksastettu jo kasteessa, eli otettu osallisiksi hänen sovitustyöhönsä. Jeesus Kristus meni ristille ja tuli synniksi meidän edestämme, jotta meillä olisi elämä hänessä uskon kautta. Kristuksen veriuhri tietää lain tuomion, kirouksen loppua ja täyttä anteeksiantamusta ja vanhurskautta Jumalan edessä.

Helluntaipäivä

Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Apt.2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes). Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper). Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista. (Kirkkokäsikirja)

Joh.14:15-21: Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne. Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä. Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."

Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme! Hänen armonsa ja Henkensä on meidän kanssamme. Hän on kanssamme. Helluntaina toteutui se sana, jonka Herramme Kristus tässä opettaa Pyhän Hengen lähettämisestä. Kristuksen tahto on, että me pysymme kaikissa hänen käskyissään. Tällä ei tarkoiteta nyt vain lakia, vaan kaikkia Kristuksen sanoja; lakia ja evankeliumia. Kristus julistaa lakia, joka käskee rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä koko sydämestä. Sama pyhä laki on julistettu kymmenessä käskyssä. Sama laki kuitenkin näkee meidän olevan syntisiä ja syyllisiä Jumalan edessä syntymästä lähtien, olemme Aadamissa kuolleet. Ja todella me olemme syyllisiä ja syntisiä. Tämän me tunnustamme katuen kaikkia pahoja tekojamme. Ja kuulemme toista sanomaa, Kristuksen varsinaista pääsanomaa, joka julistaa synnit anteeksi jokaiselle, joka uskoo.

6.sunnuntai pääsiäisestä

Sunnuntain latinankielinen nimi ”exaudi” (kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps.27:7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa. Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä. (Kirkkokäsikirja)

Joh.7:37–39: Mutta Juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi sanoen: ”Jos jonkun on jano, hän tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, niin kuin Raamattu sanoo, hänestä on juokseva elävän veden virtoja.” Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka oli tuleva niiden osaksi, jotka uskoivat häneen; sillä Pyhä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei ollut vielä kirkastettu.

Rakas ystävä, vapahdettu veli ja sisar Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa! Näissä Herramme sanoissa avautuu sinullekin armon totuus: vanhurskaus ja syntien anteeksianto hänen verensä kautta. Juhla, jonka viimeisenä suurena päivänä Jeesus puheensa piti, oli juutalaisten juhla nimeltä lehtimajan juhla eli Sukkot, jota vietettiin Egyptistä pelastumisen ja erämaavaelluksen muistoksi. Kansa muisti juhliessaan, että se tarvitsee selvitäkseen Herraa. 3.Moos.23:34-36: ”Puhu israelilaisille ja sano: Tämän seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä on lehtimajanjuhla Herran kunniaksi; se kestää seitsemän päivää. Ensimmäisenä päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.” Nyt oli juhlan viimeinen, kahdeksas päivä, johon kuului Vanhan liiton mukainen uhrijumalanpalvelus ja lepopäivä. Juhla vietettiin Jumalan kunniaksi, eikä hänen eteensä saanut tulla ilman uhria. Tämä johtui siitä, että koko Israelin kansa, niin kuin sinä minäkin, olemme syntisiä, Aadamin lankeemuksen perillisiä, ja Pyhän Jumalan edessä itsessämme rangaistuksen ansaitsevia. Vanhan Testamentin uhrit olivat esikuvia siitä Golgatan veriuhrista, Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä, jonka armoturvissa me saamme astua Isän eteen hänen rakkaina lapsinaan. Hepr.9:14: ”Kuinka paljon Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistaa meidän omantuntomme kuolleista töistä palvelemaan elävää Jumalaa!” Itsessämme olemme kuolleet synnin takia, mutta Kristuksen veressä on elämä.

Alakategoriat

vastaavan toimittajan kuva pastori seppo salo
Seurakuntalehden vastaavan toimittajan poimittuja pääkirjoituksia.
Seurakunta - lehti on Seurakuntaliiton ja sen jäsenseurakuntien pääjulkaisu. Se on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1925 alkaen. Lehti tahtoo kaikessa noudattaa ja edistää Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaista uskonoppia lukijoidensa hengelliseksi ravinnoksi ja vahvistukseksi. Se pyrkii myös ilmaisemaan seurakunnallisen elämän eri puolia, tärkeimpänä tehtävänään Jumalan Sanan ja erityisesti armon evankeliumin julistaminen ja opettaminen. Myös uskovien yhteyden vahvistaminen ja tiedotus ovat osa lehden keskeistä tavoitetta.