Sanaa päivääsi kirjoituksia

    Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

    Marian ilmestyspäivä

    Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus. Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk.1:36-55). Tämä muistopäivä poistui kalenteristamme v. 1772. Mainittu evankeliumi on otettu Marian ilmestyspäivän 2. ja 3. vuosikerran evankeliumiteksteiksi. (Kirkkokäsikirja)

    Luuk.1:39-45: Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä, kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!”

    Pappi Sakarias ja hänen vaimonsa Elisabet asuivat lähellä Jerusalemia, Sakarias kun oli siellä vastikään temppelissä palvellut ja tullut mykäksi nähtyään enkelin (j. 5-20). Sinne nyt Maria matkasi Nasaretista, jossa hän asui. Maria kiiruhti, sillä hän oli saanut muutama päivä aikaisemmin kohdata Herran enkelin, Gabrielin, joka oli lausunut: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi… Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman." (Luuk.1:28,30-33) Näin Maria sai kuulla, että hän tulee Pyhästä Hengestä raskaaksi ja synnyttää pojan, Korkeimman, Jumalan Pojan, jonka valtakunnalla ei ole loppua. Lapselle tuli antaa nimeksi Jeesus, joka tarkoittaa ”pelastusta” tai ”Herra pelastaa”. Maria ei tosin käsittänyt järjellään, mutta hän uskoi sanan, jonka enkeli toi. Jumalan voimasta, Pyhän Hengen kautta Jumalan Poika sikisi Marian kohdussa, ja Maria uskoi tämän. Siksi enkeli häntä nimittikin armoitetuksi, sillä hän oli saanut armon Herran edessä. Armosta hänestä oli tulossa Jumalan Pojan, maailman vapahtajan äiti.

    3.paastonajan sunnuntai

    Nimitys oculi (= minun silmäni) on saatu päivän antifonin alusta (Ps. 25: 15). Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita eksorsismeja eli pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään tämä sunnuntai liittyy ensimmäiseen paastonajan sunnuntaihin. Se panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on. (Kirkkokäsikirja)

    Joh.12:37-43: Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen, että kävisi toteen profeetta Jesajan sana, jonka hän on sanonut: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?" Sen tähden he eivät voineet uskoa, koska Jesaja on vielä sanonut: "Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi". Tämän Jesaja sanoi, kun hän näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä. Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi. Sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.

    Kansa ei uskonut Kristukseen siitä huolimatta, että hän oli tehnyt monta tunnustekoa – siis ihmettä, jotka todistivat siitä, kuka Kristus on. Syntiinlankeemus saa aikaan sen, että me ja kaikki ihmiset synnymme pahan vallan alla ja sokeina. Me emme luonnostamme näe emmekä edes halua nähdä Jumalan armoa emmekä Jeesusta Kristusta syntien sovittajana. Mutta Jeesus on tullut voittamaan pahan vallan. Hän on tullut voittamaan synnin, kuoleman ja perkeleen kuolemallaan ja ylösnousemisellaan – ja yhä edelleen haluaa nostaa meidät tuon pahan vallan alta sanansa kautta. Hän tekee tämän avaten silmämme. Me olemme sokeat, mutta hänen valossaan me näemme. Nyt meidän eteemme asetetaankin kysymys: ”Näemmekö me Kristuksen?” Ja ”Miten me näemme hänet tänään?”

    2. paastonajan sunnuntai (Reminiscere)

    Nimitys reminiscere (= muista minua) tulee päivän antifonista (Ps. 25: 6). Jeesus taisteli pimeyden valtoja vastaan myös parantamalla sairaita ja antamalla synnit anteeksi. Tähän toimintaan liittyivät rukous ja usko. (Kirkkokäsikirja)

    Leirijumalanpalveluksen saarna, Kukkia

    Mark.9:17-29: Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: "Opettaja, minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki. Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet." Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä epäuskoinen sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun tyköni." Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän näki Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan, kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto. Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?" Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen. Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä." Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo". Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun epäuskoani". Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene". Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli". Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi. Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?” Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".

    Elämme nyt kirkkovuodessa paaston aikaa, odottaen pääsiäistä. Tänään on erityisenä aiheena rukous ja usko. Saamme tänään päivän latinankielisen vanhan nimityksen mukaisesti rukoilla Herran armoa, että hän muistaisi meitä, kääntäisi kasvonsa meidän puoleemme ja antaisi meille rauhan. Tähän oikeastaan sisältyy kristillisen paaston tärkeys ja merkitys.

    Alakategoriat