Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Jeesus herättää uskon (26.1.2020)

3.Sunnuntai loppiaisesta

Jeesuksen julkinen toiminta on alkanut. Opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. (Kirkkokäsikirja)

Joh.4:39-42: Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen tuon naisen puheen tähden, joka todisti: ”Hän on sanonut minulle kaikki, mitä olen tehnyt.” Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää. Ja vielä paljon useammat uskoivat hänen sanansa tähden. Ja he sanoivat naiselle: ”Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me olemme itse kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on Kristus, maailman vapahtaja.”

Jeesus oli tarjonnut samarialaiselle naiselle Sykarin kaivolla elämän vettä, siis julistanut syntien sovitusta – sitä, että hän on Kristus, koko maailman pelastaja. Jeesus osoitti tuolle naiselle olevansa kaikkitietävä Jumalan Poika, joka on syntynyt ihmiseksi syntisiä pelastamaan. Nyt nainen oli vienyt sanan kotikyläänsä, ja todisti Jeesuksen ilmoittaneen hänelle kaiken sen, mitä hän on tehnyt. Lain sanalla Kristus oli herättänyt naisessa synnintunnon, ja evankeliumin sanalla hän oli lohduttanut ja tarjonnut virvoittavaa elämän vettä. Nyt samarialaiset ottivat innolla Kristuksen ja hänen sanansa vastaan. Tällaista vastaanottoa hän ei ollut saanut Jerusalemissa. Kristus oli osoittanut jo naisen kanssa puhuessaan, että hänelle ei merkinnyt mitään samarialaisten ja juutalaisten välinen vihanpito ja välirikko. Jumalan laki osoittaa erotuksetta koko maailman syntiseksi ja evankeliumi Kristuksen sovituskuolemasta antaa kaikille, jotka uskovat erotuksetta syntien anteeksiantamuksen.

Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa (19.01.2020)

2. sunnuntai loppiaisesta

Kaanan häitä kuvaava teksti oli aikoinaan yksi loppiaisen aiheista. Kun kertomus tietäjistä liitettiin keskiajalla loppiaiseen, evankeliumiteksti Kaanan häistä sijoitettiin toiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin. Näin kirkkovuodessa siirrytään Jeesuksen lapsuudesta hänen julkisen toimintansa alkuun. Jeesus kutsuu ihmisiä näkemään Jumalan suuria tekoja. (Kirkkokäsikirja)

Joh.4:5-26: Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille. Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteelle. Ja oli noin kuudes hetki. Niin tuli Samariasta nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minun juoda". Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan. Niin Samarialainen nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minun juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä." Nainen sanoi hänelle: "Herra, eihän sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on elävä vesi? Oletko sinä suurempi kuin isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä itse sekä hänen poikansa ja karjansa?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta kuka ikinä juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, hänen ei koskaan tule jano; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kuohuu iankaikkiseen elämään". Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa". Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne". Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä". Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sanoit: 'Ei minulla ole miestä', sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; sen sanoit totta." Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta. Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee rukoilla." Jeesus sanoi hänelle: "Nainen, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Te rukoilette sitä, jota ette tunne; me rukoilemme sitä, minkä me tunnemme, sillä autuus on juutalaisista. Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita Isä etsii. Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa." Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias, jota nimitetään Kristukseksi, on; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki". Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen, joka puhun kanssasi".

Kasteen lahja (12.1.2020)

1.Sunnuntai loppiaisesta

Sunnuntain aiheena on Jeesuksen kaste, loppiaisen vanhakirkollinen aihe. Jeesuksen kasteesta näkökulma laajenee kristilliseen kasteeseen yleensä. Kaikki Uuden testamentin tekstit keskittyvät tänä sunnuntaina kasteeseen ja sen merkitykseen kristityn elämässä. Jeesuksen kaste hänen kärsimystiensä alkuna on meidän kasteemme perusta. Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.

Joh.1.29-34: Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä'. Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan."  Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä. Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.' Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."

Johannes Kastajan suurenmoinen saarna, ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailma synnin!” sisältää suuren evankeliumin armon kirkkaana ja selvänä. Jeesus on Toisen Mooseksen kirjan luvun 12 uhratun pääsiäiskaritsan täyttymys, sillä hänen verensä kautta tulee vapautus orjuudesta. Hän ottaa pois – toisin sanoen ottaa kantaakseen ja vie mukanaan pois maailman synnin aivan kuten 3.Moos.16:21-22 asetettiin ”syntipukki” kantamaan kansan synnit erämaahan, jossa ne kuoletettiin sen kanssa. Luther: ”Jumalan Poika sanoo minulle: Sinä et enää ole syntinen, vaan minä.  Minä olen sinun sijaisesi… kaikki sinun syntisi ovat asetetut minun ylleni, eivät sinun.” Koko maailman synnit ovat todella kannetut ja sovitetut Jeesuksen ruumiin ja veren uhrissa. Maailma tarkoittaa kaikkia ihmisiä, jokaista, joka koskaan on elänyt. Tässä evankeliumi on niin laaja, että se sulkee jokaisen sisäänsä. Koko maailman – siis myös sinun ja minunkin synnit Jeesus on sovittanut. 2.Kor.5:19-21: ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa, eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis rukoilemme: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä mitään tietänyt, tehtiin meidän puolestamme synniksi, että me tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi hänessä.” Tässä on iankaikkisesti kelpaava autuus, Jeesuksen sijaiskärsiminen, hänen kuolemansa ja verensä, jotka ovat tuoneet meille syntien anteeksiantamuksen ja Jumalan armon. Kun Kristus on jo kantanut sinunkin syntisi, sinä olet tuomiosta vapaa. Kun Kristuksen veri on sovittanut koko maailman synnit, ovat myös sinun syntisi sovitetut. Evankeliumi asettaa syntisten tilalle Kristuksen, joka kuolee kaikkien puolesta, kaikkien sijaisena. Jes.53:4-5 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Tämän takia syylliset ja syntiset ovat tuomiosta vapaat. Ja kun Kristus nousi kuolleista, on jokaiselle armosta lahjana hänessä iankaikkinen elämä. Ei ole muuta armoa kuin tämä Golgatan veren armo, ei toista evankeliumia, ei toista taivaan tietä, ei toista totuutta, joka tekee meidät vapaiksi.

Mutta miten tähän liittyy kaste? Haluavatko vanhat luterilaiset ja evankeliset puhuessaan kasteen armosta nostaa Kristuksen kuoleman ja verievankeliumin lisäksi toisen armon, joka perustuu kasteeseen? Ei suinkaan! Vaan on kysymys siitä, että Golgatalla on armo meille hankittu ja ansaittu, mutta siellä sitä ei ole meille jaettu. Sen sijaan Jumalan sana ja sakramentit eivät sitä meille ansaitse, mutta ne toimittavat ja välittävät sen meille uskolla omistettavaksi. Sana, joka kasteessa toimii liittää meidät myös henkilökohtaisesti osalliseksi siitä suuresta sovituksesta, jonka Kristuksen veri on jo valmiiksi aivan jokaiselle saanut aikaan. Sen sijaan ulkopuolella sanan ja sakramenttien emme mitenkään voi tulla tästä osallisiksi. Jumala tosin ei ole sanaansa sidottu, mutta me emme voi etsinnöillämme löytää Kristusta ja hänen armoaan mistään muualta kuin sanasta. Sakramentit, kaste ja ehtoollinen ovat ”verbum visibilis”, näkyvää sanaa. Siinä evankeliumi kaikkine siunauksineen tarjotaan meille konkreettisessa muodossa. Tätä me tarvitsemme, sillä syntikään ei ole vain ajatuksissamme, vaan koko luonnossamme ja lihassamme.

Tue Sudan lähetystä

Sudankyltti1 

Lähetyskohteemme on Sleyn Sudan-lähetys 
Lahjoitukset lähetystilille 
IBAN: FI26 5732 7420 0588 19
BIC: OKOYFIHH ja viite 2286
MobilePay 89883