Sanaa päivääsi kirjoituksia

    Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

    2.sunnuntai helluntaista

    Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Siinä Kristus on esimerkkimme. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tehdäkseen meidät rikkaiksi. (Kirkkokäsikirja)

    Luuk.12:13-21: Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön". Mutta hän vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?" Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi". Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?' Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni; ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."

    Kuinka paljon ihmisen elämä ja seurakunnankin huolet pyörivät rahan ympärillä? Huoli, joka lopulta on pettävä ja voi riistää meiltä Kristuksen lahjoista iloitsemisen! Jeesus opettaa vuorisaarnassaan, että raha saattaa muodostua suureksi epäjumalaksi, joka riistää ilon elämästä: Matt.6:24-25: Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa. Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Raha ja omaisuus on Jumalan lahja, josta saamme olla kiitollisia, mutta syntiinlankeemus on saanut aikaan sen, että rahalla on meihin suuri valta. Raha on annettu meille lähimmäisen auttamiseksi, ei riistämiseksi ja epäjumalaksi. Tässä evankeliumitekstissä Jeesukselle annetaan käsittelyyn perheriita ratkaistavaksi, kuten rabbeille oli tapana antaa. Todennäköisesti rahanhimo oli pirstonut veljesten keskinäisen suhteen. Mutta Jeesus ei ole tullut jakamaan maallista perintöä, vaan taivaallista. Hepr.9:14-15: kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa! Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön. Kristuksen synneistä puhdistava veri ja lunastava kuolema on hankkinut meille iankaikkisen, katoamattoman perinnön, jonka Jumala on häneen uskoville luvannut. Kristus kysyy mieheltä ”Kuka on asettanut minut teille tuomariksi ja jakomieheksi.” Kristus ei ole tullut päättämään perheriitoja, mutta hän on tullut veljeksemme ja välimieheksemme syntisen ihmisen ja pyhän Jumalan välille. 1.Tim.2:5-6: Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa.

    Pyhän Kolminaisuuden päivä

    Läntisessä kirkossa määrättiin vuonna 1334, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen. (Kirkkokäsikirja)

    Joh.15:1–10: ”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Jokaisen minussa olevan oksan, joka ei tuota hedelmää, hän ottaa pois; ja jokaisen, joka tuottaa hedelmää, hän puhdistaa, jotta se tuottaisi enemmän hedelmää. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niin kuin oksa ei voi tuottaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, samoin ette tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat.”

    Herramme Jeesuksen Kristuksen omien sanojensa mukaan hän on tosi viinipuu. Meille syntisille ihmisille, itsessämme kuolleille ”oksille” hänen ristinpuunsa on kuin paratiisin Elämän puu, johon uskon kautta Taivaan Isän oksastamina meillä on elämä. Kun meidät liitetään Kristukseen, on meillä syntien anteeksiantamus, täysi armahdus kaikista rikoksistamme, joihin olemme Jumalan edessä syylliset, sekä täysi vanhurskaus ja ikuisen elämän perintö. Tämä on ilman mitään omaa kelpaavuuttamme, ilman mitään lakia, sillä se on armosta, lahja Kristuksen veressä. Usko tähän veriseen sovitustyöhön vaikuttaa meissä myös elävät työt. Ef.2:8-10: Sillä armosta te olette autuutetut uskon kautta; tämä ei ole teistä, se on Jumalan lahja, Ei töistä, ettei kukaan kerskaisi.  Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviin töihin, jotka Jumala on edeltävalmistanut, jotta niissä vaeltaisimme.

    Päivän aihe on Pyhä Kolminaisuus ja pyhän otsikko on ”Salattu Jumala.” Jumalan rakkaus ja armotahto on ja pysyy salassa meidän lihallemme ja järjellemme, mutta siksi Jumala onkin sen meille ilmoittanut Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa sekä Pyhän Hengen kautta Jumalan sanassa. Jumalan sana, Pyhän Hengen inspiroima ja erehtymätön totuuden julistus, Raamattu, synnyttää meissä elävän uskon ja aina myös sen elävät hedelmät, eli rakkauden teot Kristuksessa. Tess.2:13. Hengen hedelmiä ei kuitenkaan saa sekoittaa itse viinipuuhun, Jeesukseen Kristukseen, sillä puu on eri kuin sen hedelmät. Joskus meiltä voidaan riistää uskomme hedelmien näkeminen, niin että ne ovat meiltä piilossa, muttei ikinä ristiinnaulittua Kristusta, jonka veri yksin on anteeksiantamus ja lunastus meidän synneistämme. Mitkään teot, uskossakaan suoritetut, eivät vie meitä taivaaseen, vaan ainoastaan ristiinnaulittu Karitsa, jonka saamme jo omistaa ilman mitään kilvoitteluja heti, armosta ja uskon kautta. Itsessämme me olemme syntiset ja saastaiset, kadotuksen alaiset Aadamin lankeemuksen perillisinä, mutta Jumala on viinitarhuri, joka sanansa kautta oksastaa meidät Poikaansa Kristukseen, elävään viinipuuhun. Me turvaamme Golgatan veriarmoon ja tartumme ristiin kuin oksat puuhun. Kristukseen meidät on oksastettu jo kasteessa, eli otettu osallisiksi hänen sovitustyöhönsä. Jeesus Kristus meni ristille ja tuli synniksi meidän edestämme, jotta meillä olisi elämä hänessä uskon kautta. Kristuksen veriuhri tietää lain tuomion, kirouksen loppua ja täyttä anteeksiantamusta ja vanhurskautta Jumalan edessä.

    Helluntaipäivä

    Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa (Apt.2) kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä. Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen ilmauksesta helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes). Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Helluntaiaattoon huipentuu helatorstaista alkava Pyhän Hengen odottaminen. Sen iltaan sopii juhlaan valmistava iltajumalanpalvelus tai iltarukous (vesper). Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Näin helluntain sanoma merkitsee vastakohtaa sille hajaannukselle, mikä on kuvattu kertomuksessa Babylonin tornista. (Kirkkokäsikirja)

    Joh.14:15-21: Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne. Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä. Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."

    Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme! Hänen armonsa ja Henkensä on meidän kanssamme. Hän on kanssamme. Helluntaina toteutui se sana, jonka Herramme Kristus tässä opettaa Pyhän Hengen lähettämisestä. Kristuksen tahto on, että me pysymme kaikissa hänen käskyissään. Tällä ei tarkoiteta nyt vain lakia, vaan kaikkia Kristuksen sanoja; lakia ja evankeliumia. Kristus julistaa lakia, joka käskee rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä koko sydämestä. Sama pyhä laki on julistettu kymmenessä käskyssä. Sama laki kuitenkin näkee meidän olevan syntisiä ja syyllisiä Jumalan edessä syntymästä lähtien, olemme Aadamissa kuolleet. Ja todella me olemme syyllisiä ja syntisiä. Tämän me tunnustamme katuen kaikkia pahoja tekojamme. Ja kuulemme toista sanomaa, Kristuksen varsinaista pääsanomaa, joka julistaa synnit anteeksi jokaiselle, joka uskoo.

    Alakategoriat