Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Rukous ja usko (08.03.2020)

2. paastonajan sunnuntai (Reminiscere)

Nimitys reminiscere (= muista minua) tulee päivän antifonista (Ps. 25: 6). Jeesus taisteli pimeyden valtoja vastaan myös parantamalla sairaita ja antamalla synnit anteeksi. Tähän toimintaan liittyivät rukous ja usko. (Kirkkokäsikirja)

Leirijumalanpalveluksen saarna, Kukkia

Mark.9:17-29: Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: "Opettaja, minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki. Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet." Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä epäuskoinen sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun tyköni." Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän näki Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan, kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto. Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?" Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen. Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä." Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo". Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun epäuskoani". Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene". Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli". Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi. Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?” Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".

Elämme nyt kirkkovuodessa paaston aikaa, odottaen pääsiäistä. Tänään on erityisenä aiheena rukous ja usko. Saamme tänään päivän latinankielisen vanhan nimityksen mukaisesti rukoilla Herran armoa, että hän muistaisi meitä, kääntäisi kasvonsa meidän puoleemme ja antaisi meille rauhan. Tähän oikeastaan sisältyy kristillisen paaston tärkeys ja merkitys.

Jeesus, kiusausten voittaja (1.3.2020)

1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)

Päivän latinankielinen nimi invocavit (= hän huutaa minua) tulee tämän sunnuntain antifonin alusta (Ps.91:15). Ensimmäisen paastonajan sunnuntain keskeinen aihe on kertomus Jeesuksen kiusaamisesta autiomaassa. Häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, mutta hän voitti kiusaukset. Kiusaaja ei jätä rauhaan ketään nykypäivänkään ihmistä, mutta apumme on Kristus, kiusausten voittaja. (Kirkkokäsikirja)

Matt.16:21-23: Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: "Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko". Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: "Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".

Kiusaaja kuiskuttelee

Jeesus opetti itsestään kahta asiaa. Ensinnäkin sen, kuka hän on. Tämän opetuslapset olivat oppineet. Pietari oli vastannut oikein, että "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika". (Matt.16:16). Tähän Kristus oli vastannut ihanat sanat: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” (Matt.16:17). Autuas on jokainen, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, vapahtajakseen, elävän Jumalan Pojaksi, joka on syntynyt ihmiseksi. Autuas on jokainen, jolle Jumala on sanansa kautta tämän totuuden ilmoittanut. Mutta nyt Kristus alkoi opettaa toista oppituntiaan: sitä, mikä on hänen tehtävänsä. Ja tämä ei mennyt opetuslapsille jakeluun. Nyt heille ei ollut Jumalan sanasta auennut Kristuksen tehtävä, syntien sovittaminen. Jumalan sanan täytyy tämänkin meille opettaa. Kun nyt Pietari kieltää Jeesuksen opetuksen siitä, että hänen tulee kärsiä, kuolla ja nousta kuolleista, tuomitsee Jeesus muitta mutkitta tämän ajatuksen olevan saatanasta. Onhan se sama ajatus, millä saatana yrittää kiusata Jeesusta erämaassa: Matt.4:8-9: Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua". Samalla tavoin kuten saatana pyrki tuolloin saamaan Kristusta luopumaan tehtävästään ja uskollisuudestaan Jumalalle, yrittää hän nyt Pietarin kautta tätä samaa. Jeesus torjuu Pietarin sanat suoraan. Sama Simon, jota Jeesus oli kutsunut kallioksi, Pietariksi, jonka tunnustus Kristuksesta Jumalan Poikana oli kirkon kalliopohja, oli nyt heti tämän jälkeen kompastunut loukkauksen kallioon – siihen että Kristus, elävän Jumalan Poika on tullut maailmaan ihmiseksi kärsimään ja kuolemaan syntisten tähden. Tässä ei Kristuksen sana enää hänelle kelvannut, vaan hän uskoi mieluummin järkensä kuiskuttelua – tai itse saatanan.

Jumalan rakkauden uhritie (23.2.2020)

Laskiaissunnuntai

Sunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (= ole minulle) on puolestaan saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps.31:3). Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa. (Kirkkokäsikirja)

Joh.12:25-33: ”Joka rakastaa sieluaan, kadottaa sen; ja joka vihaa sieluaan tässä maailmassa, hän säilyttää sen iankaikkiseen elämään. Jos joku palvelee minua, hän seuratkoon minua; ja missä minä olen, siellä minun palvelijanikin on oleva, ja jos joku palvelee minua, niin Isä on kunnioittava häntä. Nyt minun sieluni on järkyttynyt, ja mitä sanonen? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin, sitä vartenhan olen tullut tähän hetkeen. Isä, kirkasta nimesi!” Niin taivaasta tuli ääni: ”Olen sen kirkastanut ja vielä kirkastan.” Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jyrisseen. Toiset sanoivat: ”Enkeli puhutteli häntä”. Jeesus vastasi ja sanoi: ”Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne. Nyt on tämän maailman tuomio; nyt tämän maailman hallitsija heitetään ulos. Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni.” Mutta sen hän sanoi osoittaen, millaisella kuolemalla hän oli kuoleva.

Tämän pyhän aiheena on Jumalan rakkauden uhritie. Samalla vietämme laskiaista ja laskeudumme paastonaikaan valmistautuen pääsiäiseen. Meille tulee helposti herää kysymyksiä, jotka voivat olla vaikeitakin. Esimerkiksi: Miten minä kuljen Jumalan rakkauden uhritietä? Palvelenko ja seuraanko minä Kristusta?

Ennen kaikkea on Jumalan rakkauden uhritiestä kyse siis siitä, millä rakkaudella on Jumala rakastanut maailmaa, ja miten hänen rakkautensa on tullut näkyviin juuri Kristuksen kärsimisessä ja kuolemassa: Room.5:7-8: Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Aina ensin on Jumalan rakkaus ja Kristuksen uhri meidän puolestamme ja meidän hyväksemme, vasta sitten meidän rakkautemme. Johannes kirjoittaa kirjeessään: ”Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.” (1.Joh.4:9-11). Laki käskee meitä rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistämme, mutta evankeliumi on sanoma siitä, kuinka Jumala on ensin rakastanut meitä ja lähettänyt Kristuksen sovittamaan syntimme. Tämä on se Jumalan rakkauden uhritie, jonka Kristus kulki syntymästään kuolemaansa asti. Gal.4:4-5: Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.  Siihen kuului myös paasto, kärsiminen ja rukoilu meidän tähtemme.

Tue Sudan lähetystä

Sudankyltti1 

Lähetyskohteemme on Sleyn Sudan-lähetys 
Lahjoitukset lähetystilille 
IBAN: FI26 5732 7420 0588 19
BIC: OKOYFIHH ja viite 2286
MobilePay 89883