Herran syntymä on lähellä (22.12.2019)

4.Adventtisunnuntai

Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen. Jouluun valmistautumisen loppuvaihe alkaa. Ihmisen sisäisen mielialan tulee olla valmis suuren sanoman vastaanottamiseen. (Kirkkokäsikirja)

Matt.1:18-25: Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä. Mutta kun Joosef, hänen miehensä, oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, aikoi hän salaisesti hyljätä hänet. Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä." Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: "Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel", mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme. Herättyään unesta Joosef teki, niinkuin Herran enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti vaimonsa tykönsä eikä yhtynyt häneen, ennenkuin hän oli synnyttänyt pojan. Ja hän antoi hänelle nimen Jeesus.

Evankelista Matteus aloittaa evankeliuminsa Jeesuksen sukuluettelolla. Tämä osoittaa Jumalan Aadamille, Aabrahamille, Iisakille, Jaakobille, Juudalle, ja Daavidille antaman lupauksen ja sen vahvistukset. Nyt lupauksen täyttymisen aika oli tullut. Nyt kävi niin kuin Paavali kirjoittaa Galatalaiskirjeensä neljännessä luvussa: ”Kun aika oli täyttynyt, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi tulleen, lunastamaan lain alaiset, jotta me saisimme lapsenoikeuden.” (Gal.4:4-5). Erikseen enkeli ilmestyi ensin sekä Marialle (kuten evankelista Luukas kertoo Luuk.1:26-35), että tässä Joosefille, vaikkakin unessa. Kummassakin tapauksessa siitä lapsesta, joka Marian kohdussa on siinnyt, kerrotaan että hän on siinnyt Pyhästä Hengestä ja että hänelle on annettava nimeksi Jeesus. Marialle kerrotaan, että poika on oleva Korkeimman Poika, Jumalan Poika. Joosefille ilmoitetaan, että tässä syntymässä toteutuu Jesajalle n.720 ekr. annettu ennustus, että neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää Pojan, joka on Immanuel – Jumala meidän kanssamme. (Jes.7:14)

 

Matteus meneekin suoraan asiaan, hänen evankeliuminsa alkaa upeasti ilmoituksella siitä, kuka Jeesus on ja mikä on hänen ihmiseksi syntymänsä syy – ja se loppuu yhtä uljaasti ylösnousseen Kristuksen julistaessa opetuslapsilleen tämän tehtävän päättymistä; lähetys -ja kastekäskyyn. Jumalan Poika syntyi ihmislapseksi, kurjuuteen, alennuksen tilaan ja orjan muotoon meidät kurjat, lain alaiset syntiset vapahtaakseen. Raamatun opettama totuus on, että Jumalan Poika, Sana, tuli lihaksi ja syntyi ihmiseksi sikiämällä Pyhästä Hengestä ja syntymällä neitseestä. Hän on samalla tavoin ihminen kuin mekin, jotta voisi meidän edustajanamme ja sijaisenamme puolestamme kärsiä ja kuolla – kantaa syntimme ja pelastaa meidät ja koko maailman. Hepr.2:14-18: Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia. Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa. Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa. Samaan aikaan kuitenkin tuo tosi ihminen on tosi Jumala ja Jumalan Poika, joka kykenee antamaan anteeksi kaikki synnit, täyttämään lain ja voittamaan kuoleman. Jumalana hän on ikuinen, ihmisenä hän on ajassa syntynyt neitsyt Mariasta. Jumalana hän on elämä itse, ihmisenä hän kykenee kuolla. Hän, joka synnyttää meidät uudesti taivaasta, piti itse ensin syntyä ihmiseksi. Mutta yhtenä persoonana, Jumalihmisenä hänen verensä tuo sovituksen koko maailman syntivelkaan. Näin Kristus, tosi Jumala ja ihminen on tuonut meille rauhan Jumalan kanssa, vaikka me olemme syntiset. Hänessä ei ole syntiä, vaan ihmiseksi syntyneenä Jumalana hän itse sovittaa synnit. Kol.1:14-20: Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa. Hänen nimensä Immanuel kertoo meille sen, että pelastajamme on todella Jumala, joka on tullut maailmaan ihmisten keskelle. Hänen nimensä Jeesus kertoo sen, että hänen tehtävänsä on pelastaa ja vapahtaa meidät synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta armoon, iankaikkiseen elämään ja Jumalan valtakuntaan.

Neljäs adventtisunnuntai on perinteisesti omistettu neitsyt Marialle, mutta evankeliumitekstin päähenkilönä on tällä kertaa Joosef, jolle Maria oltiin kihlattu. Joosefista Raamattu kertoo, että hän oli Daavidin sukua ja ”hurskas mies”, mikä tarkoittaa tässä sitä, että hän oli uskollinen Jumalan laille. Hän luuli Marian raskauden johtuvan siitä, että tämä oli ollut hänelle uskoton – mutta tunsi syvää myötätuntoa Mariaa kohtaan ja aikoi siksi niin hiljaisesti ja sovinnollisesti kuin mahdollista luopua hänestä, jotta Mariaa ei tarvitsisi lain vaatimuksen mukaan kivittää (5.Moos.22:23-24). Samalla tavalla Kristus ei halua tuomita ketään meistä syntisistä kadotukseen ja kuolemaan, vaan haluaa pelastaa meidät siltä. Hän ei kuitenkaan tee sitä salaisesti hylkäämällä, vaan tulemalla itse julkisesti Jumalan ja ihmisten hylkäämäksi Golgatalla. Siellä hän huusi voiton hetkellä ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Matt.27:46)

Lisäksi voimme ottaa Joosefin uskon oman uskomme esikuvaksi. Kun nyt enkeli kuitenkin ilmoittaa Joosefille, miten asian laita todella on; siis että Maria on tullut raskaaksi Pyhästä Hengestä, ilman miestä; Joosef oli uskollinen Jumalan sanalle ja vaimolleen. Hän ei epäröi Jumalan sanaa, eikä kuuntele järkeään, joka varmasti oli hämmentynyt tuosta sanomasta. Hän ei myöskään kuunnellut ehkä katkeraakin sydäntään, joka saattoi silti epäillä. Olihan Joosefin otettava lapsi omiin nimiinsä, kasvatettava omanaan, vaikka moni tiesikin, että Maria oli tullut raskaaksi ennen kuin he olivat naimisissa. Ehkä tästä koitui Joosefille häpeääkin. Joka tapauksessa hän piti Jumalan sanaa ja totuutta suuremmassa arvossa, uskoi sen ja kuuli sitä – antoi Jumalan sanan päättää. Tässä hän on uskon esikuva aivan samoin, kun Herran äiti, Maria. Hän ei pelännyt ottaa puolisokseen Mariaa ja otti vastaan tehtäväkseen Jumalan Pojan kasvattajan osan. Se ei varmasti olisi ajatuksena helppo kenellekään isälle. Hän ei epäillyt Marian raskautta, vaan uskoi – toisin kuin niin monet nykyään, jotka eivät voi vastoin omaa järkeään uskoa Jeesuksen syntyneen Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta. Tämän uskominen oli Joosefille myös sen uskomista, mitä enkeli sanoi: että tuo lapsi on kansansa vapahtaja ja luvattu Kristus. Joosefin tehtävänä oli pitää huolta tuosta lapsesta myös silloin, kun kuningas Herodes halusi raivata hänet tieltään ja määräsi jokaisen alle kaksivuotiaan lapsen surmattavaksi Beetlehemissä. Samalla tavalla maailma yhä edelleen vainoaa Kristusta ja pyrkii väkivalloin kukistamaan hänet. Mutta kuten Joosef pelasti perheensä Jumalan sanaa, enkeliä kuullessaan ja Egyptiin paeten; saamme me kristitytkin pelastua vainoista Jumalan sanan kuulemisen ja sen suojiin paeten. Sana ja sakramentit, kaste ja ehtoollinen ovat kristityn turvapaikat tässä pahassa maailmassa.

Sanaa lukien ja sen salaisuuksia uskossa ihmetellen sekä sydämeen painaen saamme tänäkin adventin aikana paeta Jumalan sanan ja Kristuksen veren turvaan, syntien anteeksiantamuksen ja Jumalan armon suojiin. Tässä turvassa saamme rauhassa odottaa joulun suurta juhlaa, uskoen Joosefin ja Marian tavoin, että Herran lupaukset ovat totta.

 

Esa Yli-Vainio

Tue Sudan lähetystä

 

Lähetyskohteemme on Sleyn Sudan-lähetys 
Lahjoitukset lähetystilille 
IBAN: FI26 5732 7420 0588 19
BIC: OKOYFIHH ja viite 2286
MobilePay 89883