Rakkauden kaksoiskäsky (20.10.2019)

”Rakkauden kaksoiskäsky kiteyttää lain sisällön. Se, joka rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään, täyttää lain vaatimuksen. Jumalan rakkaus synnyttää meissä rakkautta. Rakkaus toteuttaa Jumalan koko lain.” (Kirkkokäsikirja, 19.sunnuntai helluntista)

Matt. 22:34-40: Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeusten suun, kokoontuivat he yhteen; ja eräs heistä, lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten: ”Opettaja, mikä on suuri käsky laissa?” Niin Jeesus sanoi hänelle: ”’Sinun pitää rakastaman Herraa Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi ja koko mielestäsi’. Tämä on suuri ja ensimmäinen käsky. Toinen tämän kaltainen on: ’Sinun pitää rakastaman lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.’ Näissä kahdessa käskyssä riippuu koko laki ja profeetat”.

Jeesuksen maine opettajana levisi laajalle. Hän oli tukkinut saddukeusten suun ja heidän kysymyksensä ansat opettamalla ylösnousemuksesta. Vaikka saddukeukset olivat kysyneet absurdin kysymyksen seitsenkertaisesta leskestä seitsemälle veljelle, heidän varsinainen tarkoituksensa oli pilkata uskoa ylösnousemuksesta ja kuoleman jälkeisestä elämästä. (Matt.22:23-33). Jeesus tukki saddukeusten suut opettaen Jumalan sanan totuutta: Jumala oli Mooseksellekin esittäytyessään Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala – ei kuolleitten vaan elävien! (Matt.22:32) Fariseukset, jotka kuulivat tästä, varmasti hykertelivät itsekseen, että heidän kilpaileva puolueensa oltiin vaiennettu, ja vieläpä ylösnousemus todistettu (fariseuksetkin uskoivat kuolleitten ylösnousemukseen). Nyt fariseukset koettivat saada Jeesuksen ansaan Jumalan sanan itsensä avulla. He kasaantuivat Kristuksen ympärille kuin kärpäset, ja Raamattunsa hyvin tunteva kirjanoppinut järjesti Jeesukselle ”pistokokeen.”

”Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?”

 

Lainoppineen kysymys haastaa Jeesuksen laintuntemuksen, mutta hän ei tiennyt haastavansa lain Herraa. Herran ensimmäinen vastaus opetti fariseuksille lakia. Vastaus on kaksiosainen. ”Sinun pitää rakastaman Herraa Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi ja koko mielestäsi’. Tämä on suuri ja ensimmäinen käsky.” Tämän käskyn kanssa on yhtäpitävä täydellinen rakkaus lähimmäistä kohtaan: ”Toinen tämän kaltainen on: ’Sinun pitää rakastaman lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.’ Näissä kahdessa käskyssä riippuu koko laki ja profeetat”. Herra Kristus täsmentää tässä kaikkia fariseusten perinnäissäädöksiä vastaan sekä ulkoista lain käskyjen täyttämistä vastaan sen, että suurin ja ensimmäinen käsky ohjaa meidät rakastamaan Herraa Jumalaa. Eikä millään puolittaisella ja ulkoisella tavalla, vaan koko sydämellämme, sielullamme, voimallamme ja mielellämme. Rakkaus on kaikkea muuta kuin ulkonaista teeskentelyä. Täydellinen Jumalan rakastaminen on todella lain täyttämistä, sillä se tapahtuu koko sydämen voimasta. Kun okko sydän rakastaa Jumalaa Isänä, se ottaa kiitoksella ja ylistyksellä ja täydellisellä luottamisella vastaan horjumatta kaiken hyvän ja pahan, mitä eteen tulee. Kun sydän rakastaa, eivät kädet voi olla rakkaudesta tekemättä kaikkea hyvää lähimmäiselle. Kun koko sielu rakastaa Jumalaa, on uskallus jättää koko elämä hänen hoitoonsa ja johdatukseensa pettämättömällä luottamuksella siihen, että Jumala johdattaa täydellisesti elämäämme parhaiten, niin että vain häneltä odotetaan kaikkea hyvää. Kun koko mielestä rakastetaan Jumalaa, ei ole mitään heikkoutta ja epävarmuutta – vaan rakkaus Herraa kohtaan on vallannut mielen niin, että vain Jumalan rakastaminen täyttää ajatukset. Tämä saa aikaan lähimmäisen rakastamisenkin, sillä Jumalan rakastaminen on myös lähimmäisen rakastamista. Jumalaa ei voi rakastaa ilman lähimmäistään. Tässä käskyssä on todella koko laki ja profeetat, se katsoo sydämeen, sieluun ja mieleen, ei vain käteen tai suuhun. Ja se vaatii vain täydellistä rakkautta, ei mitään muuta. Tämä ei ole paha, mielivaltainen, orjallinen käsky, vaan käsky rakastaa! Onko parempaa käskyä, kuin ”Rakasta! Rakasta todella, täydellisesti! Niin olet täyttänyt lain!” Apostoli Paavali kirjoittaakin Roomalaiskirjeessä, että ”Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.” (Room.13:8-10)

Mutta mitä käykään, kun laki katsoo ihmistä? Ihmistä, joka Aadamin lankeemuksen tähden on käynyt aivan kelvottomaksi Jumalan lain edessä? Jokainen on syntiinlankeemuksen tähden täysin turmeltunut, ilman voimaa täyttää lakia ja rakkautta Jumalaa tai lähimmäistä kohtaan. Ja mikään inhimillinen voima tai rakkaus ei riitä, sillä pyhä laki vaatii täydellistä täyttämistä, täydellistä rakkautta. Jeesus saarnaa vuorisaarnassaan: ”Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." (Matt.5:48) ja Jaakob kirjoittaa: ”Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette; mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia. Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin. Sillä hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa"; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja. Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva. Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.” (Jaak.2:8-13) Oletko sinä täydellinen kuin Jumala? Oletko sinä täyttänyt lain täydellisesti? Rakastatko Jumalaa yli kaiken: koko sydämestäsi, sielustasi ja mielestäsi? Rakastatko samalla rakkaudella lähimmäistäsi? Jokainen meistä joutuu tässä – myös fariseukset, joita Jeesus tässä opetti – vastaamaan synnintunnustuksella. ”Ei, rakas Herrani, minä en ole sinua koko sydämestäni ja sielustani ja mielestäni rakastanut, enkä lähimmäistäni niin kuin itseäni. Syntiä ja pahuutta on sydämeni täynnä, uskoni on heikko ja rakkauteni puutteellinen.” Tämä onkin lain julistuksen päämäärä: avata silmämme näkemään se, että lain vaatimuksen edessä emme kestä; ja siksi emme saa yrittää taivaan autuuteen oman rakkautemme ja lain täyttämisen turvassa. Laista ei tule pelastus, vaan synnin tunto. Paavali kirjoittaa: Room.3:19-20: Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto. Kaikki syntimme johtuvat siitä, että, emme rakasta Jumalaa yli kaiken.

Onneksi, Jumala ei vastaa itsekkyyteemme hylkäämällä; sen sijaan hän antaa suurimman lahjan: Ainosyntyisen Poikansa. Paavali jatkaakin heti: … ”Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.” (Room.3:21-27) Armo on ihmeellinen! Suurempi lain vaatimuksia on Jumalan rakkaus! Kristuksen veri on sovittanut meidän rakkaudettoman sydämemme, sielumme ja mielemme. Laki tuomitsee meidät koska meissä ei ole rakkautta, mutta Jumala osoittaa rakkauttaan meitä jumalattomia ja rakkaudettomia kohtaan siinä, että hän antoi Ainosyntyisen Poikansa kuolemaan meidän jumalattomien ja syntisten edestä! (Room.5:8-9) Siksipä meitä ei pelastakaan oma rakkautemme, ei edes sellainen rakkaus, jota usko ja uudistus saa aikaan kristityissä, vaan yksin Jumalan rakkaus Jeesuksessa Kristuksessa – hänen armonsa.

Rakkaudesta kirjoittaa apostoli Johannes nämä kultaiset sanat: ”Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” (1.Joh.4:9-10). Ihmeellistä! Kuinka evankeliumi astuukaan evankeliumi lain vaatimusten eteen ja julistaa syntiselle: ”Kuule, sinä jolta laki vaatii täydellistä rakkautta! Katso Golgatan ristille, siellä on suurin, täydellisin rakkaus! Kristuksen kuolemassa on sinulle annettu Jumalan rakkaus ja syntien anteeksianto omaksesi! Kun laki sinut tuomitsee rakkauden puutteesta, turvaa tähän ristin rakkauteen. Älä yritä Jumalalle kelvata omassa rakkaudessasi, jota laki vaatii, vaan osoita tätä rakkautta, jota on puolestasi kärsinyt Jumalan Poika osoittanut. Älä turvaa rakkauteesi, vaan Jumalan rakkauteen Kristuksessa. Tämän rakkauden nimi on armo, sen lahja on syntien anteeksiantamus, se ei vaadi mitään, vaan lahjoittaa kurjimmallekin ja heikoimmallekin varmasti kaikkien syntien anteeksiantamuksen, taivaan ja ilmaisen pelastuksen!”

Martti Luther kirjoittaa evankeliumipostillassaan: ”Mutta laki on silloin tunnettu, kun siitä opin tuntemaan itseni kirotuksi syntiseksi, ja näen, ettei minulla enää ole yhtään toivoa tahi lohdutusta, enkä myös voi itseäni auttaa, vaan tarvitsen toista, joka minut pelastaa. Silloin juuri on aika, että todella etsin häntä, joka sen voi tehdä. Ja se on Jeesus Kristus, joka juuri sentähden ihmiseksi ja meidän vertaiseksemme tuli, että hän meitä auttaisi siitä syvyydestä, johon vajonneet Hän on rakastanut Jumalaa kaikesta sydämestänsä ja lähimmäistä niin kuin itseänsä, hän on niin muodoin kaikin puolin täyttänyt lain aivan täydellisesti. Sitä en minä voinut tehdä, ja olin kuitenkin velkapää sitä tekemään. Sentähden ottaa hän asiani haltuunsa, ja lahjoittaa minulle kaiken lain täyttämisensä omakseni. Elämänsä hän antaa minulle lahjaksi kaikkein töidensä kanssa, niin että saan pukea ne päälleni omaisuutenani, joka on minun ja on minulle annettu. Hän meitä nyt laista auttaa. Sillä kun laki sanoo: "Rakasta Jumalaa kaikesta sydämestä, ja lähimmäistäs, niin kuin itseäs", muuten olet tuomittu, vastaan minä: sitä en voi. Silloin sanoo Kristus: "Tässä olen, ota vastaan minut, riipu minussa uskolla, niin pääset synnistä vapaaksi." Ja tämä tapahtuuu näin: Kristus on kuolemallansa ansainnut meille Pyhän Hengen, joka meissä lain täyttää, emmekä me itse.” Kun Jumala nyt katsoo sinua Kristuksen veren läpi, hän ei näe sinun vajaata sydäntäsi ja rakkaudettomuuttasi – ei siis sitä synniksi lue, vaan sen sijaan täydellisesti lain täyttäneen ja täydellisesti rakastaneen Poikansa. Siellä missä on Kristus, on anteeksianto rikkomuksista. Siellä missä on Kristus, on lain täyttäminen ja täydellinen rakkaus. Ripustaudu siis uskon kautta Kristukseen ja Jumalan armoon, kaikki se on sinun omasi.

Luther jatkaa: ”Sillä Henki, jonka Jumala Poikansa tähden lähettää sydämeesi, tekee sinusta vallan uuden ihmisen, joka sydämensä halulla ja rakkaudella tekee kaiken, mitä laki käskee, joka kuitenkin kaikki tätä ennen oli hänelle ihan mahdotonta tehdä. Tämä uusi ihminen ylenkatsoo tätä nykyistä ajallista elämää, halajaa kuollaksensa, on iloinen vastoinkäymisissä ja antautuu kokonansa Jumalan tahdon alle, niin että on tyytyväinen kaikkeen, mitä Jumala hänelle tekee. Tätä Henkeä et taida itse ansaita, mutta Kristus on sen sinulle ansainnut ja toimittanut. Jos siis sydämestäni uskon Kristuksen tehneen minulle tämän, niin saan saman Pyhän Hengen, joka minut peräti uudistaa. Silloin ovat kaikki Jumalan käskytkin minulle suloiset, ihanat ja otolliset, ja minä voin myös silloin tehdä kaikki, mitä hän minulta tahtoo ja vaatii, mutta en suinkaan itsestäni, vaan hänen voimastansa, joka minussa on, niin kuin ap. Paavali Fil. 4:13 sanoo: "Minä voin kaikki sen kautta, joka minun väkeväksi tekee, Kristuksen."” Jeesus opettaa, että myös kristittyjä koskee tämä rakkauden käsky. Käsky rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään kuuluu jokaiselle, joka on Jumalan lapsi (1.Joh.4:7-8). Mutta nytpä, kun olet armosta saanut omaksesi jo taivaan, anteeksiantamuksen ja Jumalan armon, on sinulla myös uusi sydän, jossa asuu Pyhä Henki ja Kristus itse. Se saa aikaan rakkautta. Me saammekin tarttua uudelleen rakkautta vaativaan lakiin ja iloiten lähteä sitä täyttämään koko sydämestämme, sielustamme ja mielestämme, emme pelastuaksemme, vaan koska meidät on pelastettu. Ei omalla rakkaudellamme, vaan meissä vaikuttavan Kristuksen rakkaudella. Epätäydelliseksi tämä rakkauden kaksoiskäskyn täyttäminen jää elämämme aikana, mutta täydellinen on Jeesuksen rakkaus ja Golgatan veriuhri, jossa pelastuksemme yksin on.

Esa Yli-Vainio

 

Tue Sudan lähetystä

 

Lähetyskohteemme on Sleyn Sudan-lähetys 
Lahjoitukset lähetystilille 
IBAN: FI26 5732 7420 0588 19
BIC: OKOYFIHH ja viite 2286
MobilePay 89883