Sanaa päivääsi kirjoituksia

    Jeesus, parantajamme (30.8.2020)

    13.sunnutai helluntaista

    Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää meitä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesuksen teot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä. (Kirkkokäsikirja)

    Matt.12:33-37: Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan. Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te voitte hyvää puhua, kun olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvästä varastosta esiin hyvää ja paha ihminen tuo pahasta varastosta esiin pahaa. Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, on heidän tehtävä tili tuomiopäivänä. Sillä sanoistasi sinut vanhurskautetaan, ja sanoistasi sinut tuomitaan kadotukseen.

    Armo ja rauha Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta. Tässä Jeesus puhuu hyvästä ja pahasta puusta, ja sanoo, että hedelmistään puu tunnetaan. Oletko sinä hyvä vai paha puu? Hedelmästä tunnetaan puu hyväksi ja pahaksi. Liian helposti alamme tämän sanan kuullessamme miettiä tekojamme ja omaa kelvollisuuttamme, ja joudumme näin tehdessämme epätoivoon huomatessamme Paavalin tavoin, että ”Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei; sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.” Room.7:18-19. Näin joudumme myös itse tunnustamaan. Mutta me emme ole hyviä puita hedelmiemme perusteella, vaan hedelmä on hyvä puun perusteella. Ja me olemme osallisia hyvästä puusta, Kristuksesta, kun uskomme häneen. Usko syntyy Jumalan sanasta ja tuottaa hedelmää. Jeesuksen opetuksessa nämä hedelmät ovat meidän sanamme, sydämemme tunnustus. Sinun sanasi ja suusi tunnustus nousee uskosta, joka on sydämessäsi. Siksi saamme rukoilla Herralta armoa, pelastusta ja Pyhää Henkeä, ja luottaa että hän on luvannut antaa nämä jokaiselle, joka niitä pyytää. Samaten ne sanat, jotka torjuvat Kristuksen nousevat epäuskoisesta sydämestä. 1.Joh.4:2-3,15: Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa… Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa. Niin siis sanoillamme emme ansaitse itsellemme vanhurskautta, vaan sanoillamme uskossa tartumme tunnustaen Kristukseen, ihmiseksi syntyneeseen Jumalan Poikaan, jonka uhrikuolemassa ja veressä on meidän koko vanhurskautemme ja pelastuksemme. Tämä Kristuksen sana koski fariseuksiin tuolloin, ja koskee yhä nykypäivän fariseuksiin ja Jumalan sanaa väärin julistaviin tänään.

     

    Uskon kautta sinut on oksastettu Kristukseen. Sinä olet oksa, hän on puu. Jeesus sanoo Joh.15:1-5: "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.” Kun uskot Kristukseen, sinä olet oksa hänessä, hänen veressään sanan kautta häneen liitetty (Ef.2:12-13). Ja näin sinut ”tehdään hyväksi” – kun olet osallinen Kristuksen ruumiista ja verestä uskon kautta; toisin sanoen: Jumala julistaa sinut vanhurskaaksi uskon kautta. Room.4:5: Mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi. Kuule, kuinka Kristus jakaa sanassaan sinulle verensä armon; näe, kuinka hän jakaa ehtoollisessa sinulle ruumiinsa ja verensä syntiesi anteeksiantamiseksi. Usko rohkeasti syntisi anteeksiannetuiksi ja tunnusta uskosi. Sinulla on vapaa pääsy Isän eteen Pojan kautta, rukouksessa – näin saat omin sanoin pyytää häneltä sitä vanhurskautta, jonka hän sinulle ja jokaiselle, joka häntä rukoilee sanassaan luvannut antaa. Ja näin Jumala lukee sinut vanhurskaaksi – koska olet hyvästä puusta – Golgatan puusta ja Kristuksen uhrista osallinen. Gal.2:19-20: Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

    Ne turhat sanat, joista tehdään tiliä tuomiopäivänä, tarkoittavat tässä tyhjiä sanoja, väärää julistusta ja opetusta. Tämän Jeesus sanoi harhaoppisille silloin, ja sanoo yhä tänään kaikille niille julistajille, jotka eivät oikein jaa sovituksen sanaa, eivätkä lohduta ihmisiä evankeliumilla ja Jeesuksen verellään hankkimalla syntien anteeksiantamuksella, vaan ovat ajamassa kuulijoitaan lain ja tekojen alle – epätoivoon ja hätään. Lain sana on se, joka kuolettaa julistaen meidät syntisiksi. Tätä julistivat fariseukset synagoogissa ja temppelin pylväskäytävällä. Sen sijaan Kristus ja apostolit julistivat synagoogissa, temppelissä ja seurakunnissa evankeliumia, armon sanaa. Se tekee eläväksi, sillä evankeliumi on ”Jumalan voima autuuteen jokaiselle, joka uskoo.” (Room.1:16) Kristuksen sana ajoi pois pahat henget, paransi sairaat ja toi rauhan syntiseen sydämeen, puhdistaen saastaisen omantunnon, sekä vapautti synnin vangin päästämällä siteistä Jumalan armon vapauteen. Usko nyt evankeliumin sana, jonka kautta Kristus lahjoittaa sinulle verensä ja kaikki lahjansa ja siunauksensa.

    Sanoistasi sinut vanhurskautetaan. Tämä kuulostaa ensikuulemalta siltä, että meidän pelastuksemme rippuisi sen varassa, miten me puhumme. Tässä ei kuitenkaan tarkoiteta tätä. Pelastuksemme on yksin Kristuksen ansiosta, ei meidän teoistamme – tai sanoistammekaan. Kun Jeesus oli aiemmin kohdannut sadanpäämiehen, joka pyysi tätä parantamaan palvelijansa, sanoi Jeesus vain: "Mene. Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon." Ja palvelija parani sillä hetkellä... Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme". (Matt.8:13-17) Kristus siis parantaa ja pelastaa sanallaan. Kun Jeesus sanoo sanan, sairas paranee. Sinullekin hän sanoo: tapahtukoon sinulle sanasi mukaan, kun uskossa avuksi huudat hänen nimeään, siis turvaat hänen vereensä. Siksi Paavali kirjoittaa: Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään". Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu". (Room.10:8-13)

    Jeesus on parantajamme, kuten päivän aiheena on. Sanallaan hän paransi halvaantuneen pojan osoittaakseen, että hänellä on myös valta ihmiseksi syntyneenä Jumalana antaa syntejä anteeksi. Hän parantaessaan sairaat – ja otti kantaakseen meidän syntimme ja sairautemme. Kristus on ottanut syntimme kantaakseen – ja näin me olemme parannetut hänen haavoissaan. Jes.53. Emme ehkä koskaan parane fyysisistä sairauksistamme, mutta paljon suuremman sairauden ja kuoleman on Jeesus, Jumalan karitsa ottanut kantaakseen: Sinun, minun ja koko maailman synnin. Hänen haavansa ovat meidät parantaneet ja hänen verensä on iankaikkisen elämän lääke, jota hän jakaa syntisille yhä tänäänkin julistamansa sanansa kautta - sekä konkreettisesti kasteessa ja ehtoollisessa. Kristuksen veri on hankkinut meille vanhurskauden – siis syntien anteeksiantamuksen ja kelpaavuuden Jumalan edessä; ja hänen sanansa tänään jakaa tuon veren ja vanhurskauden lahjana sinulle, julistaen sinulle synneistä päästön. Samalla tavalla hän oli julistanut halvaantuneelle miehelle: Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi". Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa Jumalaa". Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne? Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja käy'? Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" - hän sanoi halvatulle - "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." (Matt.9:2-6) Tällä tavalla Kristus haluaa sinut verellään tänäänkin parantaa, antaen syntisi anteeksi.

    Esa Yli-Vainio