Pyhä torstai - pysyvän siunauksen kuuluttaja

”Sitten hän vei heidät pois lähelle Betaniaa, ja nosti kätensä ja siunasi heidät. Ja tapahtui, että hän siunatessaan heitä erkani heistä ja hänet otettiin ylös taivaaseen.” Luuk. 24:50,51.

Neljäkymmentä päivää pääsiäisestä vietettävä helatorstai piirtää eteemme siunauksen näköalan. Koko Jumalan Pojan ihmiseksitulon päätarkoitus oli toteutunut vain muutamia viikkoja aiemmin, kun Jeesus Kristus oli kuolemassaan sovittanut ihmiskunnan synnit. Hänen viaton kuolemansa ja verensä, syytön syyllisten edestä, oli lepyttänyt Jumalan vihan meitä tuomion ansainneita kohtaan. Siitä osoituksena ja välttämättömänä seurauksena hän oli noussut kuolleista kolmantena päivänä jo ennalta antamansa ilmoituksen mukaisesti. Ja sanansa ja asettamiensa sakramenttien välityksellä hän oli lahjoittanut tuon voittonsa myös meidän voitoksemme uskon kautta omistettavaksi. 

Kun sitten hänen taivaaseenastumisensa hetki koitti, hän ”nosti kätensä ja siunasi heidät. Ja tapahtui, että hän siunatessaan heitä erkani heistä ja otettiin ylös taivaaseen.”

Opetuslapset jäivät siis Jeesuksen taivaaseen astuessa kirjaimellisesti hänen päättymättömän siunauksensa alle.

”Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?

Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet kuolemaan meidän kaikkien edestä, kuinka hän voisi olla lahjoittamatta meille kaikkea muutakin hänen kanssaan?

Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.

Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. Room. 8:31-34.


Seppo Salo

Helsingin seurakunnan joulutervehdys