Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Valvokaa! (17.11.2019)

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edeltävä sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä, vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee”. (2.Piet.3:13) (Kirkkokäsikirja)

Matt.25:1-13: "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi viisasta. Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa. Mutta viisaat ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa. Yljän viipyessä he kaikki tulivat uneliaiksi ja nukkuivat. Mutta keskiyöllä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.' Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon. Ja tyhmät sanoivat viisaille: 'Antakaa meille öljystänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'. Mutta viisaat vastasivat ja sanoivat: 'Emme suinkaan, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ja ostakaa itsellenne.' Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häihin, ja ovi suljettiin. Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!' Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'. Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.

Raamattu vertaa Kristusta ja seurakuntaa useaan otteeseen sulhaseksi ja morsiameksi. Paavali kirjoittaan Efesolaiskirjeessä: Sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja. Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.  (Ef.5:23-27) Seurakunta on todellakin Kristuksen, sulhasen uhrautuvalla rakkaudellaan rakastama, kasteessa puhtaaksi pesemä ja sanalla pyhittämä morsian, uskovien joukko, joka armosta pääsee taivaan hääjuhlaan.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä (10.11.2019)

22.Sunnuntai helluntaista omistetaan uskonpuhdistukselle. Sunnuntain tekstit liittyvät läheisesti uskonpuhdistuksen keskeiseen sisältöön. Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kirkolle uudistumisen aikoja ja niitä ihmisiä, jotka auttavat meitä palaamaan kristillisen uskomme perusteisiin, Raamattuun ja sen julistamaan uskonvanhurskauteen. (Kirkkokäsikirja)

Joh.4:46-53: Niin hän tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden viiniksi. Ja Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti. Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, meni hän hänen luoksensa ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen poikansa; sillä tämä oli kuolemaisillaan. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko". Kuninkaan virkamies sanoi hänelle: "Herra, tule, ennenkuin minun lapseni kuolee". Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun poikasi elää". Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni. Ja jo hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja sanoivat, että hänen poikansa eli. Niin hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä hän oli alkanut toipua. Ja he sanoivat hänelle: "Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä". Niin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut sillä hetkellä, jolloin Jeesus oli sanonut hänelle: "Sinun poikasi elää". Ja hän uskoi, hän ja koko hänen huonekuntansa.

Tässä virkamiehellä, Isällä on kova hätä: hänen poikansa on kuolemaisillaan – hän ei tiedä mitä tehdä. Epätoivoisena kuoleman edessä hänen ainoa turvansa on Jeesus, ei kukaan muu. Ja Jeesuksen vastaus tähän on vain sana: ”Mene, poikasi elää.” Ja isä jäi uskomaan tätä sanaa. Se riitti hänelle vakuudeksi Jeesuksen pelastavasta työstä.

Jeesuksen lähettiläät (21. sunnuntai helluntaista)

Jeesus julisti, että Jumalan valtakunta on lahja. Hän lupasi syntien anteeksiantamuksen kaikkein syntisimmillekin. Jeesus lähettää omansa maailmaan todistamaan tästä armosta ja palvelemaan ihmisiä hänen nimessään. Kristitty on Vapahtajan lähettiläs, ”Kristus lähimmäiselleen”. (Kirkkokäsikirja)

Matt.22:1-14: Ja Jeesus vastasi ja puhui taas heille vertauksin ja sanoi: ”Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka teki häät pojalleen. Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsutuita, mutta he eivät tahtoneet tulla. Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin. Mutta siitä välittämättä he menivät pois, kuka pellolleen, kuka kaupalleen; ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, kohtelivat heitä pahoin ja tappoivat. Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa. Sitten hän sanoi palvelijoilleen: Häät ovat kyllä valmiit, mutta kutsutut eivät olleet kelvollisia. Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin kaikki, jotka vain löydätte. Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita. Mutta kun kuningas meni sisälle katsomaan vieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin. Ja hän sanoi hänelle: Ystävä, kuinka tulit tänne sisälle, kun sinulla ei ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni. Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulkona olevaan pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.”

Tämä vertaus kertaa tärkeät osat Jeesuksen edellä kertomasta vertauksesta (Matt.21:33-46). Tässä tulee esille selvästi Jeesuksen olevan Jumalan Poika, Jumalan yleinen armotahto, sekä epäuskoisten kovasydämisyys ja uskovien perille pääseminen – siis pääsy taivaaseen yksin uskon kautta.

Herramme Jeesus vertaa taivasten valtakuntaa kuninkaaseen ja kuninkaan pojan hääjuhlaan. Siellä vallitsee autuus ja ilo, sinne kootaan Jumalan lapset, taivaan valtakunnan perilliset, hänen omaisuuskansansa kaikista kansoista. Siellä ei enää ole syntiä, ei ikävää, ei sairautta, kipua tai surua. Taivasten valtakuntaan pääseminen on se pelastus, jota me uskossa odotamme varmassa toivossa. Tämä tulee esille jo Jesajan kirjan luvussa 25 (Jes.25:6-9): Ja Herra Sebaot laittaa kaikille kansoille tällä vuorella pidot rasvasta, pidot voimaviinistä, ydinrasvasta, puhtaasta voimaviinistä. Ja hän hävittää tällä vuorella verhon, joka verhoaa kaikki kansat, ja peiton, joka peittää kaikki kansakunnat. Hän hävittää kuoleman ainiaaksi, ja Herra, Herra pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta ja ottaa pois kansansa häväistyksen kaikesta maasta. Sillä Herra on puhunut. Ja sinä päivänä sanotaan: "Katso, tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme meitä pelastamaan; tämä on Herra, jota me odotimme: iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta, jonka hän toi". Jeesus on verrannut itseään selvästi jo Matt.9:15 sulhaseen, jonka luona ei vallitse suru eikä paasto. Taivaan valtakunnassa onkin iankaikkinen hääjuhla, joka tarkoittaa iankaikkista eloa ja autuutta, onnellisuuden tilaa Jeesuksen yhteydessä, Jumalan luona. Hääjuhlat on kuningas, siis Isä Jumala järjestänyt Pojalleen, Poikansa kunniaksi – on siis kyse juhlasta, jossa ylistyksen saa Jumalan Pojan pelastusteko; autuus ja ilo siellä on tästä pelastustyöstä osallisena olemista.

Tue Sudan lähetystä

 

Lähetyskohteemme on Sleyn Sudan-lähetys 
Lahjoitukset lähetystilille 
IBAN: FI26 5732 7420 0588 19
BIC: OKOYFIHH ja viite 2286
MobilePay 89883